
1838: 19-vuotias ranskalainen Edmund Becquerel onnistui ensimmäisen kerran muuttamaan valon sähköksi. Hänen valosähköilmiötä (photovoltaic, PV) koskevat tutkimukset eivät kuitenkaan johtaneet käytännön sovelluksiin.
1883: Charles Fritz pystyi laitteillaan muuttamaan auringon säteistä 1–2 prosenttia sähköksi.
1904: Einstein julkaisi valosähköä käsittelevän kirjoituksensa ja Henry Willsie ymmärsi, että päivällä tuotettua energiaa täytyy varastoida, jotta sitä voi käyttää myös yöllä, oivallus ei tosin johtanut kaupalliseen menestykseen.
1916: Millikan todisti kokeissa valosähköilmiön olemassaolon
1918: Puolalainen tiedemies Czochralski kehitti tavan valmistaa yksikiteistä piitä.
1923: Albert Einstein sai Nobelin palkinnon valosähköilmiötä selittävistä teorioistaan.
1954: Calvin Fuller, Gerald Pearson and Daryl Chaplin keksivät vahingossa käyttää piitä puolijohteena. Keksinnön avulla kyettiin rakentamaan energiatehokkuudeltaan kuuden prosentin arvoinen aurinkopaneeli.
1950–1960-luvuilla avaruusohjelmissa käytettiin runsaasti aurinkoenergiateknologioita.
1956: Ensimmäinen kaupalliseen käyttöön suunnattu aurinkokenno esiteltiin. Kennon tuottaman energian hinta oli 300 dollaria wattia kohden, ja sitä käytettiin radioissa ja leluissa.
1961: YK:n aurinkoenergia kehitysmaissa -konferenssi, Washingtonissa ensimmäinen valosähköspesialistien konferenssi.
1963: Japanissa asennettiin majakkaan siihen mennessä maailman suurin 242 watin tehoinen aurinkopaneelisto.
1970-luvun energiakriisit johtivat vaihtoehtoisten energialähteiden etsintään, kun ymmärrettiin, että riippuvuus uusiutumattomista energialähteistä johtaa ennemmin tai myöhemmin ongelmiin. Aurinkoenergiahistoriaa tehtiin, kun aurinkopaneelisähkön hinta putosi niinkin alas kuin 20 dollaria per watti.
1983: maailmanlaajuinen aurinkosähkön tuotanto ylitti 21.3 MW ja myynti 250 miljoonaan dollaria.1990- ja 2000-luvulla aurinkoenergiateknologiat ovat kehittyneet huimasti, ja 2000-luvulla on voitu puhua suorastaan kansainvälisestä aurinkoenergiabuumista.